Pilvilaskenta, koneoppiminen, dataohjautuvuus, esineiden internet, jatkuva paikannus, automaattitrukit ja eksoskeletonit. Industry 4.0 -sateenvarjon alla on ruuhkaa, sillä sen alle tuodaan taajaan uusia teknologioita.
Saksan hallitus lanseerasi termin Industrie 4.0 vuonna 2011, kun se halusi kiihdyttää maan teollisuuden digitalisaatiota. Sieltä termi rantautui pian Suomeen.
Miten kymmenessä vuodessa on edetty?
Suomalaisessa konepajateollisuudessa ei olla ihan niin pitkällä digitalisaatiossa kuin Industry 4.0 termiin liittyvästä keskustelusta voisi ymmärtää. Robotit ja sensoreiden käyttö, saati niistä kerättävän datan hyödyntäminen, on vielä melko harvinaista, Transvalin kehityspäällikkö Markku Viljanen sanoo.
Reaaliaikaista raportointia tuotantoympäristöön Transvalin sovelluksilla
Tilanne ei ole sysipimeä. Perinteisiä tuotantomenetelmiä digitoidaan ja Excel-taulukoista päästään hiljalleen eroon. Yritykset ovat ymmärtäneet pilviympäristöjen hyödyntämisen ja datan keräämisen merkityksen liiketoiminnan kehittämiselle.
Samalla kun yritykset siirtyvät uusiin datankeruumenetelmiin, ne pilotoivat data-analyysiä ja koneoppimista.
Teemme muutamien asiakkaiden kanssa sovelluksia, joilla he saavat reaaliaikaista raportointia automaattisesti tuotantoympäristöstään, Viljanen kertoo.
Yhtenäiseen datapohjaan nojautuen todennetaan myös se, että Transvalin palvelulupaus täyttyy. Jos prosesseissa havaitaan poikkeamia, niiden juurisyihin voidaan tarttua entistä nopeammin ja paremmin.
Datalla parannetaan ennustettavuutta
Seuraava vaihe on tuoda koneoppimista järjestelmiin niin, että esimerkiksi operatiivisen toiminnan resurssitarpeet ja mahdolliset toiminnan riskit voidaan ennustaa nykyistä paremmin.
Uusien työkalujen kehittäminen tiedon keräämiseen ja sen jakamiseen on Viljasen kokemuksen mukaan helpompaa, kuin itse ratkaisuiden jalkauttaminen operatiivisen toiminnan kokonaisuuteen.
Kun arvioidaan kokonaisprosessia ja huomioidaan mahdolliset automatisoitavaa prosessia ympäröivien prosessien poikkeamat, automaatioratkaisun kannattava toteuttaminen edellyttää isoja muutoksia myös muissa prosesseissa. Näihin muutoksiin ei aina olla valmiita, Viljanen sanoo.
Arjen tuotantotyöhön digitaalisia sovelluksia – Transval edelläkävijänä
Prosesseja automatisoivien ohjelmistorobottien käyttö on yksi alue, jossa digitalisaatio etenee. Toinen on operatiivista toimintaa hyödyntävien sovellusten nopea ja kustannustehokas tuotanto.
Teemme monille teollisille yrityksille low code -työkaluilla muun muassa mobiilisovelluksia. Niiden avulla voidaan tarkentaa prosessien suorituskyvyn seurantaa huomattavasti, verrattuna esimerkiksi pelkän ERP-datan pohjalta toteutettavaan analyysiin. Tuotantoprosessista voidaan myös kerätä kuvaamalla tietoa, johon pääsy voidaan jakaa asiakkaan henkilöille, Viljanen avaa digitalisaation käyttöalueita, joilla Transval etenee parhaillaan asiakkaidensa kanssa.
Low code -ohjelmistojen hyödyntäminen madaltaa digitalisaation kynnystä, kun logistiikan kehitysresurssit voivat tehdä logistiikassa työskentelevien arkea helpottavia sovelluksia ilman varsinaista ohjelmointiosaamista. Näitä osaajia Transvalilla on kasvava joukko.
Kutsupainikejärjestelmät ovat yksi tuotantoympäristöjen ensimmäisistä digitalisaation sovelluksista. Painikkeiden taakse määritellään toimintoja kuten jäteastioiden tyhjentäminen tai trukin kutsuminen tuotantoon, kun tavaraerä on valmistunut. Ei enää soittoja, sähköposteja tai tekstareita. Kutsupainikejärjestelmästä voidaan kerätä dataa, esimerkiksi, kuinka nopeasti eri toimiin on ryhdytty ja milloin asia on hoidettu valmiiksi.
Bluetooth-teknologiaan perustuva sisätilapaikannus on toinen alue, jossa edetään useissa asiakaskohteissamme, Viljanen kertoo jo pitkään olemassa olleen teknologin käytännön toteutuksista.
Logistiikkakumppanista logistiikan kehittäjäksi
Digitalisaation vaiheittain eteneminen on osa Transvalin asiakkailleen tarjoamaa kokonaispalvelupakettia.
Operatiivista toimintaa hyvin kuvaavan dataa kerääminen vaatii usein lisäkehitystä olemassa oleviin järjestelmiin. Tähän tarpeeseen Transval kehittää tyypillisesti ohjelmistorobotteja ja mobiilisovelluksia.
Tarvitsemme toki asiakkaalta luvan, jotta pääsemme hyödyntämään heidän dataansa toiminnan parantamiseksi. Tämä on osa yhteistyötämme, kun katsomme asiakkaamme kanssa datan avulla avoimesti, miten kehitämme heidän toimintaansa, Viljanen sanoo.
Transvalin Markku Viljanen näkee Transvalin roolin perinteisen logistiikkakumppanin lisäksi yhä enemmän logistiikan kehittäjänä, jossa datan hyödyntäminen on avainasemassa.
Operatiivista dataa mobiilirobottien ohjaukseen
Kun datankeruuta on kehitetty ja datapohja alkaa olla kunnossa, on seuraava askel erilaisten dataa tuottavien IoT-laiteiden (Internet of Things) määrän lisääminen ja uudenlaisten laitteiden pilotointi. Tämä merkitsee muun muassa mobiilirobottien käyttöönottoa. Olemme kokeilleet oppilaitosyhteistyön hankkeessa muun muassa sitä, miten mobiilirobotteja voitaisiin ohjata suoraan operatiivisesta toiminnasta syntyvällä datalla.
Yksi potentiaalinen kehityskohde digitalisaatioasteen kasvaessa voisi olla resurssoinnin ennakointi nykyistä reaaliaikaisemmin ja älykkäämmin. Esimerkiksi toimitusketjussa eri osapuolten järjestelmien data voitaisiin yhdistää kuvaamaan tarkemmalla tasolla tarvittavia resursseja kussakin toimitusketjun vaiheessa.
Datan ja data-analytiikan johtopäätösten ulottaminen kaikkiin sidosryhmiin on digitalisaation kasvualue, jossa alkaa olemaan Viljasen mukaan paljon kehityspotentiaalia.
Lue mobiilirobottejen pilottihankkeista teollisuudessa
Lue lisää Teollisuuspalveluistamme
alkuun