Maailma muuttuu ja kehittyy nopeammin kuin koskaan ennen. Myös sisälogistiikan kehitys saa vauhtia suurista liiketoimintaa transformoivista globaaleista megatrendeistä kuten digitalisaatiosta, IoT:sta ja automaatiosta. Kaikkien näiden avulla tähdätään nopeampaan, sujuvampaan ja kustannustehokkaampaan prosessiin ja parempaan asiakaskokemukseen. Kehityksen kiihtyvää tahtia määräävätkin asiakkaiden liiketoimintaympäristön vaatimukset sekä kiristyvä kilpailu.

Sisälogistiikka vaikuttaa monella tasolla koko liiketoiminnan sujuvuuteen

Miten yritysjohto sitten näkee logistiikan ja sisälogistiikan tuomat mahdollisuudet tässä isossa kuvassa? ”Eri selvitysten mukaan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin n.12-13% suomalaisten yritysten liikevaihdosta joista noin kolmannes tulee sisälogistiikkakustannuksista. Transvalin teettämän tutkimuksen mukaan vain 12% Suomen sisälogistiikasta on ulkoistettu.” Tässä yhtälössä ei ole yhdentekevää, miten sisälogistiikkaa hoidetaan. Rooli on merkittävä ja se vaikuttaa koko liiketoiminnan sujuvuuteen, ei pelkästään logistiikkaan”, korostaa Transvalin myynti- ja markkinointijohtaja Kai Kankaala.

Suomi jälkijunassa sisälogistiikan ulkoistuksessa

Suomi on tällä hetkellä useita vuosia sisälogistiikan ulkoistuksessa jäljessä johtavista Länsi-Euroopan maista. Tämä on omalta osaltaan hidastanut suomalaisyritysten kilpailukyvyn nousua. Suomessa kuitenkin suurin osa yrityksistä on arvioinut logistiikan ulkoistamisen alentaneen niiden logistiikkakustannuksia. ”Ulkoistamisen hyödyt eivät näy pelkästään kustannussäästöjen puolella vaan transformoituvassa liiketoiminnassa lisäksi uudenlaisten palvelukonseptien mahdollistajana, esimerkiksi nettikaupassa, joka uudistaa kaupan tavaravirtoihin kohdistuvia vaatimuksia todella isolla kädellä”, kertoo Kankaala.

Tiedolla johtaminen tulee kuvioihin

Sisälogistiikka tulee hyötymään myös tiedolla johtamisen tulemisesta prosesseihin. Lean Six Sigman avulla voidaan nostaa logistisen prosessin virtaustehokkuutta merkittävästi. ”Suomessa Six Sigma ei ole sisälogistiikassa vielä levinnyt kovin laajaan tietoisuuteen, mutta yritykset ovat selkeästi heräämässä siihen. Ylipäätään prosessien aktiivinen tarkkailu ja jatkuva kehittäminen ovat tärkeitä kun halutaan saada logistisesta prosessista irti enemmän palvelevuutta ja tehokkuutta”, sanoo Kankaala.

Ulkoistuksella positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen

Mielenkiintoinen asia on myös alussa mainittujen muutosvoimien ja erityisesti ulkoistamisen vaikutus työtyytyväisyyteen. Työelämän murros on saanut palkansaajajärjestöjen ja EK:n tutkijat tutkimaan työhyvinvoinnin muutosta ulkoistustilanteissa. Vaikka ulkoistamisen on todettu kiihdyttävän työtehtävien häviämistä/muutosta/murrosta, niin sen epäsuorat vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin eivät ole kielteisiä. Tulokset kertovat työtyytyväisyyden nousevan ulkoistamisen myötä. Siirtyneet henkilöt kokevat muutoksen vapauttavan voimavaroja oman uran kehittämiseen. Työtyytyväisyys yleensä paranee alan erikoispalveluihin keskittyneiden kumppaniyritysten kanssa toteutetuissa ulkoistushankkeissa.

Kilpailukykyloikka on yhteinen intressi

Käynnissä olevan kasvun myötä näkymät Suomen tulevaisuuden osalta on positiivisemmat kuin vuosikausiin. Suomessa on teollisuutta jäljellä, jota meidän tulee vaalia myös jatkossa. Metsäteollisuus on tehnyt merkittäviä investointeja joka lupaa seuraavina vuosina viennin kasvua. Logistiikka on vahvasti linkittyneenä teollisuuden kilpailukykyloikkaan. Kaikki näyttää tällä hetkellä siis hyvältä, mutta meidän tulee olla mukana vahvistamassa asemaamme maailman logistisella kartalla. Kääritään yhdessä hihat, Transval on kumppanisi sisälogistiikan aktiivisessa kehittämisessä.